BACHPROJEKTET

Musik – J.S. Bach, Goldberg variationer
Koreografi och animationer – Tuomo Railo
Kostym –  Karoliina Koiso-Kanttila
Ljusdesign –  Pasi Pehkonen
Dansare –  Jyrki Karttunen, Kasperi Kolehmainen, Taru Koski, Hanna Mönkäre, Alen Nsambu, Tuomo Railo, Katri Soini, Mirva Vogt, Jussi Väänänen
Pianist – Risto Lauriala
Sömmare – Nina Ukkonen

BACHPROJEKTET

Tuomo Railos Bachprojektet är en koreografi för nio dansare. I verket hör man J.S. Bachs Goldbergvariationer tolkade av pianisten Risto Lauriala.

Bachprojektet har uppstått från Tuomo Railos videofilmade dansimprovisationer. Tillsammans med dansarna har Railo demonterat och satt ihop de improviserade danserna så att den slumpliknande “råa, nypressade dansjuicen” ska upprepas och föröka sig för nio dansare på en scen. Verkets dansare – Jyrki Karttunen, Kasperi Kolehmainen, Taru Koski, Hanna Mönkäre, Alen Nsambu, Katri Soini, Mirva Vogt, Jussi Väänänen och Tuomo Railo – är födda på fem olika decennier. Detta var inte ett medvetet beslut av koreografen Railo, men det visar för sin del pluralismen i Railos konstnärliga mål och hans intresse för dimensioner i rörelseuttryck hos dansare i olika åldrar.

 Verket innehåller Railos animationer i stora projektioner. De abstrakta animationerna inträffar i samspel med dansen och musiken. Animationernas starka färger upprepas i Karoliina Koiso-Kanttilas kostymering, och deras geometri förs vidare av Pasi Pehkonens ljussättning.

 Pandemin och kriget har påverkat verkets stämning: Med det här verket vill ja ge en upplyftande och hoppingivande upplevelse. Jag har undvikit berättande metoder, och verkets händelser behöver inte tolkas. Det finns bara lite dramaturgi i verket, men i dansarnas närvaro och samspel kan man tidvis se enskilda stunder och glädje. – Tuomo Railo

Värikkäitä jalokiviä

Vanhempi herrasmies mustissaan astuu Tanssin talon suurelle, tyhjälle lavalle, kävelee sen poikki ja istuu flyygelin eteen. Pianisti Risto Laurialan avulla pulppuavat Johan Sebastian Bachin Goldberg-muunnelmien sävelet saliin. Pianoteos koostuu teemasta ja sen kolmestakymmenestä muunnelmasta, enimmäkseen duuriin sävelletyistä. Salin täyttää kevyt ja jäsentynyt barokkitunnelma, jossa hetkittäin voi kuulla haikeitakin sävyjä.

Ja sitten lavalle pyrähtää yhdeksän tanssijaa, eri-ikäisiä miehiä ja naisia, kuka sinisessä, kuka keltaisessa, kuka roosassa pitkässä housuhameessa. He muodostavat linjoja ja jonoja, vastakkaisia rivejä sekä asentoja, joissa usein käsien suunnat ja katse määräävät reitin. Kädet liikkuvat nopeasti, halkovat ilmaa ja johdattavat kulkua. Kunnes kuvio hajoaa palatakseen taas yhteen tai muodostaakseen duettoja ja sooloja. Tuntuu kuin katsoisi tanssivia nuotteja.

Tuomo Railon Bach-projekti valmistui oikeaan paikkaan. Railo oli Tanssin talon keskeisiä puuhahenkilöitä, ja nyt haave ison näyttämön teoksesta on toteutunut. Koreografia on syntynyt videoiduista improvisaatioista puretusta materiaalista. Railo on halunnut säilyttää improjen hetkellisyyden ja onnistunut siinä. Bach-projektin erinomaiset tanssijat ovat ottaneet vaativan koreografian täysin omakseen ja tuovat sooloihin ja duettoihin elämänkokemuksensa. He välkkyvät kuin yksitellen poimitut jalokivet kukin omalla, kirkkaalla tavallaan.

Vaikka teoksessa ei ole kerronnallisia elementtejä, sisällyttävät sellaiset taiturit kuin Jyrki Karttunen ja Katri Soini yhteiseen duettoonsa elämänmittaisen matkan. Teoksen kaltaista puhtaan liikkeen täydellistä juhlaa en muista pitkään aikaan nähneeni.

Railo mainitsi tämän lehden edellisessä numerossa, että sodan ja pandemian teemat näkyvät hänen teoksessaan konservatismina. Bach-projekti onkin pelkistetyn visuaalisuutensa, kansantansseista tuttujen kuvioidensa sekä selkeydessään 60-luvun modernista tanssista muistuttavan liikekielensä ansiosta viehättävällä tavalla ”vanhanaikainen”.

Tunnelmaa tukevat Railon valmistamat abstraktit ja värikylläiset animaatio, jotka projisoidaan näyttämön takaseinään.

Railo mainitsi olleensa aina sitä mieltä, ettei kuolevaisten tulisi tanssia säveltäjäneron tahtiin. Onneksi hän ei voinut vastustaa kiusausta.

Minna Tawast, Teatteri & Tanssi + Sirkus -lehti, 1.3.2023