Antti Puuhaara

 

Käsikirjoitus ja koreografia: Tuomo Railo
Visualisointi: Karoliina Koiso-Kanttila
Animaatiot: Leevi Lehtinen
Esiintyjät: Johanna Keinänen, Kaisa Niemi ja Tuomo Railo

 

Antti Puuhaara

Turkiskauppias

Minä olen jo vanha mies, mutta en ole vielä saanut selville mistä ihminen parhaan onnensa löytää. Sinä, joka olet nuori ja reipas, matkaapa sinä Pohjolaan ja kysy Louhelta, kaikkitietävältä, tuota asiaa!

Antti

Totta kai, miten vain käskette appi-hyvä!

Uunitsan kotiseutumuseossa on koko kylä koolla, paikalle odotetaan teatteriseurue Hyvämieltä. Museon henkilökunta – amanuenssi Diainen, kassaneiti Harmoinen ja vahtimestari Ipatti – ohjailevat innostuneita kyläläisiä katsomoon. On alkamassa kiertueteatteri Hyvämielen esitys Antti Puuhaara -sadusta. Museon henkilökunnan antaessa turvaohjeita puhelin soi..

Tuomo Railon riemastuttava näyttämösovitus Antti Puuhaara -sadusta käsittelee onnen etsintää ja kohtalon oikkuja esineteatterin keinoin. Kun Uunitsan kotiseutumuseon henkilökunnalle selviää, ettei teatteriseurue Hyvämieli pääse rengasrikon takia Uunitsaan ajoissa, päättävät museon työntekijät esittää kyläläisille Antti Puuhaaran seikkailut omin voimin. Koska tarinassa on paljon henkilöitä ja satuolentoja, ottaa neuvokas henkilökunta museon esineet käyttöön.

Antti Puuhaara -sadussa riittää mielikuvistusta ja jännitystä. Alussa on vanhan tietäjän ennustus, joka sinetöi vastasyntyneen Antin ja paikalle sattuneen turkiskauppiaan kohtalot yhteen. Myöhemmin, matkalla Pohjolaan Antti kohtaa loukkuun jääneitä jättiläisiä, virkaansa kyllästyneen tuonen lautturin ja lopulta kaikkitietävän Louhen. Satumaailma kehystää Antin inhimillistä selviytymistarinaa, jossa Antti saa pyyteetöntä apua niin metsästäjältä, Louhen tyttäreltä kuin teineiltä, jotka kirjoitustaitoisina tekevät tyhjäksi turkiskauppiaan juonen.

Antti Puuhaara -sadun huumori on veijarimaisen hyväntuulista, vaikka Anttihan on tosiasiassa ihmiskaupan uhri, rikkaan turkiskauppiaan lukuisten murhayritysten kohde. Antti on koko sadun ajan onnellisen tietämätön päänsä menoksi viritetyistä juonista ja aidon sankarin tavoin tulee muuttaneeksi kohtaamiensa satuhahmojen elämän paremmalle tolalle. Minua kiehtoo sadun iloinen käytännöllisyys, suruttomuus ja mutkattoman luonteva mielikuvitus.  – Tuomo Railo

Museon neuvokkaita työntekijöitä esittävät koomikot Kaisa Niemi, Johanna Keinänen ja Tuomo Railo. Esiintyjät loihtivat museon esineistöstä milloin metsäpirtin asukkeja, milloin metsästäjiä, jättiläisiä, tuulispäitä, teinejä. Lumoava kokemus nostetaan lentoon projisoiduilla maalauksilla ja animaatioilla. Leevi Lehtisen animoimat valtavat jättiläiset ilmestyvät tilaan siten, että vaikutelma on hätkähdyttävän elävä ja kolmiulotteinen. Eläytymistä avitetaan Karoliina Koiso-Kanttilan humoristisella puvustuksella ja Metti Nordinin tunnelmallisella lavastuksella.

Esitys herättää katsojan uteliaisuuden entisaikojen elämään. Kansansadun vanhahtava kieli vaatii paikka paikoin museohenkilökunnan selityksiä, eikä amanuessi Diainen malta jättää modernisoimatta sadun opetustakaan – ihmisen onni ei ole enää pelkästään peltojen raivaamista ja viljelyä, nyt on otettava huomioon myös kestävä kehitys ja ekologia.

tapahtumat - ei tulevia tapahtumia.

Vieritä ylös